Tervetuloa blogiini, ja toivottavasti viihdyt lukiessasi tekstejäni!
Kerron pääasiassa akvaarioistani ja kaikkeen siihen liittyvästä sekä akvaristin arjesta iloineen, suruineen sekä kiinnostuksesta plekoihin ja muihin persoonallisiin kaloihin. Löydät myös blogistani tietoa satunnaisista akvaariokaloista (mm. niistä mitä minulla on/on ollut akvaarioissani).

torstai 28. helmikuuta 2013

Haarniskamonni (Megalechis personata)




















Haarniskamonni eli ”torakkamonni” on monnisten ohella yksi yleisimmistä aitopanssarimonneista (Callichthyinae), joita akvaarioliikkeistä löytyy. Kaikki myynnissä olevat haarniskamonnit on viljeltyjä. Lähtöisin se on luonnossa Etelä-Amerikasta, Panamasta Paraguayhin. Se on luonteeltaan melko rohkea ja myös utelias, joten erilaisilla herkuilla voi opettaa sen jopa syömään kädestä. Erittäin kestävä ja aloittelijallekin sopiva pohjakala, joka hyvin hoidettuna voi elää jopa 10 vuoden ikään. Hankala erottaa läheisestä pistehaarniskamonnista (Megalechis picta). Pistehaarniskamonnin selkäevän ensimmäinen, piikkinen ruoto on paljon pidempi kuin haarniskamonnin. Vesiolojen huonontuessa viimeisimpiä henkiin jääviä niin luonnossa kuin akvaariossa. Suolihengityksen avulla selviää täysin hapettamassakin vedessä. Haarniskamonni englanniksi: Hoplo Cat, Armoured Catfish, ruotsiksi: långsträckt pansarmal.
















Luonne ja käyttäytyminen:
Viihtyy lajitovereiden seurassa ja jos saman lajista seuraa ei ole tarjolla se yleensä hyväksyy kaverikseen myös lippuritari- ja ritarimonnit. Kutuaikaan pesää vartioiva koiras saattaa olla häijy erityisesti toisille koiraille. Ei häiritse muunlajisia kaloja, mutta kokonsa takia saattaa stressata pienimpiä jaa herkimpiä lajeja "touhottamalla" ympäriinsä. Ei sovi nirjojen ja hitaiden syömäreiden seuraan, koska ahneutensa takia voi syödä niidenkin ruuat. Pärjää usein myös itseään kookkaampien ja melko ärhäköidenkin kalojen kanssa.
Sukupuolierot: Aikuisen koiraan rintaevien piikit ovat paljon järeämmät ja niissä on usein oranssi sävy.
Uroksella on myös mahan alla valkea matomainen siitin, jota ensi katsomalla voisi luulla joksikin madoksi/loiseksi.




Lisääntyminen:
Melko helppoa, jos akvaario on tarpeeksi iso ja sinne on osunut kesnenään toimeen tuleva pari.
Viihtyessään haarniskamonnit lisääntyvät seura‐akvaariossakin. Koiras (jota naaras voi avustaa) rakentaa kuplapesän pintakasvien alle. Pesään voi kutea useampi naaras. Kutu tapahtuu samalla tavoin kuin Corydoras-lajeilla. Koiras jää vartioimaan mätiä ja poikasia, kunnes poikaset  pystyvät kunnolla hankkimaan ruokaa. Poikaset kuoriutuvat 3–5 päivässä ja kasvavat nopeasti, mikäli saavat artemian toukkia ja muuta sopivaa ruokaa.















Ravinto:
Haarniskamonnit ovat kaikkiruokaisia, joten lähes kaikki syötävä kelpaa niille. Erityisesti niille kannattaa tarjota proteiinipitoisia ruokia esim. JBL NovoTabs, Tropical Carnivore.
  • Pohjatabletit ja pelletit esim. JBL NovoTabs
  • Pohjalle vajonneet hiutaleruuat
  • Erilaiset raeruuat
  • Eläväravinto: madot, hyönteiset, pakasteruuat ym. erittäin kaikkiruokainen, myös kurkku on kelvannut joillekin haarniskamonneilleni.
VAROITUS: Älä tarjoa haarniskamonneille O.S.I:n katkarapupellettejä, minulla on jo kaksi tervettä haarniskamonnia tukehtuneet niihin ja kuolleet, enkä aio tarjota niitä enää ikinä haarniskamonneilleni.


  • Koko: 12-16 cm, joskus jopa 18 cm
  • Akvaarion koko: Yhdelle 160 L, parille-kolmelle 250 L
  • Vesikerros: Pohja
  • Parvikoko: Pari
  • pH: 5,5-8,3
  • GH: <15 dH°
  • Lämpötila: 18-28 °C
  • Elinikä: 10 v
  • Kotimaa: Etelä-Amerikka, Panamasta Paraguayhin
  • Vesityyppi: Humuspitoinen pehmeä, happamahko tai neutraali
  • Hinta: 6-10 /kpl

Tekstin teossa käytetyt sivustot/lähteet: 
- Markku Varjo Akvaariokalat
- Faunatar